4.luku
Padmé tarttui tuoreen aviomiehensä käteen ja lähes kiskoi tämän
mukaansa. ”On hääyömme aika, kalleimpani”, hän sanoi
kärsimättömästi.
Anakinin polvet tuntuivat muuttuneen hyytelöksi. Sydän hakkasi
tavallista lujempaa hänen rinnassaan, kun hän aisti miten paljon
hänen vaimonsa halusi häntä. ”Niin on”, hän naurahti
hermostuneisuutensa takia lähes kimeästi seuratessaan Padméa. Hän
oli komea kuin mies malli tai elokuvatähti, mutta paljon
kokemattomampi kuin samanikäiset nuorukaiset keskimäärin.
Kuitenkaan hän ei ollut sentään koskematon, vaan hän oli tätä
ennen maannut kerran prostituoidun kanssa sekä rakastellut kahdesti
oman rakkaansa kanssa ennen avioitumista. Padmé oli seksuaalisesti
paljon kokeneempi, joten siinä oli yksi syy miksi häntä jännitti.
Tietenkin hänelle oli myös kasaantunut paineita, halusihan hän
kaiken olevan täydellistä. Intohimoista, romanttista ja kaikin
puolin ihanaa!
”Avaisitko hääpukuni napit?” Padmé kysyi.
Anakin teki työtä käskettyä innokkaasti, mutta kömpelösti.
Hääpuvun helminapit olivat niin pieniä eivätkä ne tuntuneet
ikinä loppuvan, joten hän menetti kärsivällisyytensä. Padawan
olisi halunnut repiä leningin auki, vaikka se oli maksanut
nelinumeroisen summan. ”Voi Padmé, tässä on ihan liikaa
nappeja!” hän nurkui.
”Et saa silti repiä hääpukuani”, hänen vaimonsa kielsi.
”Haluan säilyttää sen muistoksi ehjänä.”
Nuorukainen huokaisi raskaasti mutta jatkoi urakkaansa. Vihdoin
viimeinenkin nappi oli avattu. Padmé kääntyi ennen kuin hän ehti
suudella tämän hentoa niskaa. Nainen pudotti pitsileningin yltään,
mutta suurin osa hänen suloistaan oli edelleen piilossa valkoisen
vyötärökorsetin kohottamaa pientä povea lukuun ottamatta.
Valkoinen A-linjainen tyllihame ulottui nilkkoihin. Padmé oli
alushepenissään samaan aikaan enkelimäinen sekä houkutteleva.
Naboon senaattori silitteli hellästi aviomiehensä lyhyiksi
leikattuja hiuksia. ”Minun mielestäni meidän olisi syytä jutella
vähän”, nainen totesi lempeästi. ”Hän istuutui pylvässänkynsä
jalkopäähän sijoitetulle penkille. Anakin asettui hänen viereensä
ja tarttui vaimonsa linnunluiseen käteen, joka oli hänen kouraansa
verrattuna kuin lapsen käsi.
”Selvästi hääyömme huolettaa sekä jännittää sinua, Ani?”
Tuleva jedi punastui hellyttävästi. Häntä ujostutti ottaa
katsekontakti naiseen. ”Minun – on mahdoton salata sinulta
mitään. Kuinka voit tietää, vaikket ole edes Voimalle herkkä?
Vai oletko sittenkin?”
”Rakastan sinua niin käsittämättömän paljon. Olemme toistemme
sielunkumppanit, joten meidän välillämme on näin syvä yhteys,
ettemme tarvitse edes sanoja ymmärtääksemme toisiamme”, Padmé
naurahti helmeilevästi. ”Otat syyttä suotta turhia paineita
hääyöstämme. Meille jää varmasti tästä kauniita ja
intohimoisia muistoja.”
”Haluaisin uskoa sinua, mutta kun olet niin paljon kokeneempi kuin
minä.” Anakin haroi hiuksiaan vapaalla kädellään. ”Olisi asia
erikseen, jos morsian olisi kokematon osapuoli tai vielä neitsyt.”
Padmé Amidala halasi aviomiestään. ”Höpsis! Olen huomannut että
olet nuoresta iästäsi huolimatta monilahjakkuus – myös
rakastajana.” Hänen tyynet suklaasilmänsä säihkyivät. ”Et
kai ole unohtanut mitä sanoin sinä päivänä, sen jälkeen kun
olimme rakastelleet ensimmäisen kerran?” Hän silitti nuorukaisen
selkää.
”En voisi mitenkään!” Anakin huudahti miltei järkyttyneenä.
”Sanoit ettet voinut uskoa etten ole sen kokeneempi. Ja kehuit että
vaikka olen kiihkeä, olen myös huomaavainen.”
”Läheskään kaikki miehet eivät ole molempia rakastajina. Tiedän
sen kokemuksesta. Suureksi onnekseni minulla on nyt mies, josta
löytyy molemmat hyveet”, Anakinin enkeli kehräsi.
Vihdoin Anakin käsitti riittävänsä täysin enkelilleen sellaisena
kuin oli. Nyt hänkin pystyi ottamaan kaiken ilon irti heidän
hääyöstään. ”Ei kai sinua vaan väsytä?” nuorukainen kysyi
virnistäen vallattomasti.
”Ketä voisi väsyttää omana hääyönään, kun on aviomiehenään
Anakin Skywalker?” hämmästeli Padmé.
”Se on kyllä totta”, Anakin totesi huomattavasti itsevarmemmin.
Hänkin oli vähitellen huomannut naisten pitävän häntä aika
puoleensavetävänä nuorenamiehenä. Itse Ylikansleri Palpatinen
hienostunut tytär oli kehaissut kerran hänen varttuneen
poikkeuksellisen komeaksi nuorukaiseksi. Anakin ponkaisi seisomaan ja
nosti vaimonsa vahvoille käsivarsilleen aikomuksenaan kantaa tämä
pylvässänkyyn.
”Muistaakseni jedin kuuluu olla kärsivällinen”, brunette
huomautti, mutta kietoi kuitenkin kätensä Anakinin kaulan
ympärille.
”Obi-Wan jaksaa muistuttaa minua varmaan päivittäin
kärsivällisyyden tärkeydestä”, padawan tuhahti.
”Kärsivällisyys palkitaan kaikessa – myös kun pariskunnan
viettäessä keskenään laatuaikaa romanttisissa tunnelmissa. Meillä
on koko yö aikaa, kultaseni. Otetaanpa ensin vaahtokylpy.”
”Sinäpä olet julma”, Anakin oli nurkuvinaan, mutta laski
kuitenkin vaimonsa alas. Hän läpsäytti kevyesti Padméa kostoksi
takamuksille saaden naisen naurahtamaan.
Padmén laskettua kylpyveden valmiiksi ja sytytettyä muutamia
kynttilöitä kylpyhuoneeseen aviopari laskeutui yhdessä ammeeseen.
Se oli niin suuri että siihen olisi mahtunut ainakin kaksi
humanoidia lisää, eikä edelleenkään olisi tullut ahdasta. Paksu
vaahtokerros ei peittänyt Padmén rintoja jotka olivat kuin
ruusunnuput, mutta Anakin pakotti itsensä olemaan kiltisti. Hän
piti käsivarttaan enkelinsä hentojen hartioiden ympärillä eikä
sallinut toisenkaan kätensä harhailla.
Lopulta Padmé nousi ammeesta. Anakin ei olisi jaksanut olla enää
kärsivällinen, sillä hänen vaimonsa sai hänet suloisesti
sekaisin alastomana tai alusvaatteisillaan – pelkässä korsetissa,
rintaliiveissä ja pikkuhousuissa. Nuorukainen oli liukastua
loikatessaan ammeesta.
”Voi toista”, Padmé sanoi pehmeällä äänellä ja alkoi
kuivata miestään paksuun ja pehmeään pyyhkeeseen. Siinäkin
puuhassa oli kiusoittelun makua ja Anakin saikin härnäämisestä
tarpeekseen. Hän nosti vaimonsa käsivarsilleen ja ryntäsi tätä
kantaen makuuhuoneeseen.
”Pitäisikö minun sitoa sinut sänkyyn?” tuore aviomies pohti
laskettuaan rakkaansa vuoteelle. Vuodevaatteet olivat
luonnonvalkoiset ja levein pitsein koristetut. Vaikka Anakin halusi
malttamattomasti päästä itse asiaan, hän aikoi olla hellä
enkelilleen.
”Minäkään en aio odottaa enää hetkeäkään, hurmaava jedini!”
nainen totesi kiihkeästi ja vei ahneesti huulensa Anakinin huulille.
Anakin oli odottanut liian kauan tätä hetkeä, ja sen koittaminen
liikutti häntä niin syvästi että häneen lähes sattui. Koskaan
hän ei olisi rakastava ketään muuta kuin Padméa. Hän oli
odottanut juuri Padméa. Hänestä tuntui että hän oli rakastanut
Naboon entistä kuningatarta jo ennen kuin hän edes tunsi tämän
kunnolla. Ja kun hän oli nähnyt tänä vuonna suloisen enkelinsä,
hän oli tajunnut odottaneensa aina tätä naista.
Kumpikaan heistä ei kuulunut enää itselleen. Hyväillessään ja
suudellessaan toisiaan he syöksyivät huumaavien tunteiden
pyörteeseen, joiden muisto oli jättänyt loputtoman kaipuun heidän
sisimpäänsä. He tunsivat olevansa enemmän elossa kuin koskaan.
Heidän nautintonsa kasvoi nopeasti niin suureksi että Anakin oli
taas hetken peloissaan, pelkäsihän hän tämän onnen ja euforian
olevan liian hyvää ollakseen pysyvää.
Nuorukainen heittäytyi huohottaen taaksepäin, kun Padmé otti
käteensä hänen täyteen mittaansa paisuneen miehuutensa. Nainen
oli jo saanut orgasmin. Anakin oli ensimmäistä kertaa kokeilla
tyydyttää vaimonsa sillä tavalla, jota kutsuttiin suuseksiksi.
Ilman muuta Padmé oli opastanut hänet innokkaasti tämän jutun
saloihin. Hänen vaimonsa näppärä käsi sai hänet värisemään
nautinnosta. Hän oli niin tulessa, ettei hän välttämättä
kestäisi enää kauan.
Mutta Padmé oli siinä määrin kokenut että hän tiesi lopettaa
rakkaansa hyväilyn, ennen kuin tämä oli vähällä laueta. Hän
tarttui Anakinin leveisiin hartioihin ja suuteli kiihkeästi. Anakin
vastasi yhtä kiihkeästi suudelmaan ja sysäsi varovasti vaimonsa
selälleen. Hänen kasvonsa vaipuivat naisen joutsenkaulalle
hetkeksi, kun hän asettui tämän hoikkien reisien väliin.
Brunette kietoi molemmat säärensä aviomiehensä ympärille,
jolloin Anakin pääsi kerralla työntymään syvälle liukkaaseen
kosteuteen. Nuorukainen hymyili leveästi rakkaansa alkaessa voihkia
haltioituneena hänen allaan. ”Ooh, tunnut niin hyvältä
sisälläni!” hänen enkelinsä voihki myötäillen hänen
liikkeitään. Padmé puristi häntä käsivarsista niin lujaa että
hänen kätensä miltei upposivat hänen ihoonsa.
He liikkuivat nopeammassa tahdissa. Padmé vaikeroi hiljaa, joskin
suloisen kiihottavasti oman kliimaksinsa hetkellä. Melkein samantien
Anakin koki oman kliimaksinsa räjähtävänä euforiana. Oi Padmé
oli niin sanoinkuvaamattoman uskomaton nainen, ja hänen kanssaan
rakasteleminen oli uskomattoman ihanaa fyysisellä ja henkisellä
tasolla.
Onnen kyyneleet virtasivat vuolaina heidän loikoillessaan vuoteella
alastomina toisiinsa kietoutuneina. Anakinin sydän pakahtui
rakkaudesta. Hän kohotti kainosti hymyillen katseensa kalleimpaansa.
Suklaasilmät katsoivat häntä niin lämpimästi ja hellästi, että
hän oli enemmän kuin tyytyväinen pidellessään keijun kokoista
vaimoaan sylissään raukeana ja tyydytettynä.
Myös lordi Sidious oli tyytyväinen kuullessaan vähän myöhemmin
kapteeni Typholta padawan Skywalkerin ja senaattori Amidalan
salaisesta avioliitosta. Valittu on nyt taas lähempänä ajautumista
Voiman pimeän puolen vieteltäväksi, vaikka aidosta rakkaudesta
avioituminen oli hyvää, kaunista ja oikein romanttista. Avioliiton
solmiminen oli kuitenkin ehdottomasti kielletty jedeiltä, koska
sitoutuminen herätti pelkoa rakkaansa menettämisestä. Hän
lietsoisi nuoren aviomiehen pelkoa aina kuin oli mahdollista. Sodan
aikana tilaisuuksia tarjoutuisi yhtenään.
Sithimestari saattoi arvata millainen Skywalkerin ja Naboon entisen
kuningattaren hääyö oli. Takuulla touhu oli muistuttanut suuresti
akkojen suosimien rakkausromaanien seksikohtauksia. Sidious
pyöritteli tuhahtaen silmiään mielikuvilleen. Amidalan ja
Skywalkerin muhinointi oli tietenkin ollut niin hellää ja
siirappista, että hänen kävi oikeasti poikaa sääliksi. Toki
Padmé Amidala oli kaunis ja suloinen nainen, mutta hänen kanssaan
makaaminen ei voisi ikinä olla kiihottavaa ja oikeasti intohimoista.
Amidalan tyyppiset naiset eivät olleet muutenkaan vastanneet hänen
makuaan vaatimattomine muotoineen. Hänelle ei ollut ikinä merkinnyt
mitään oliko nainen sievä, komea vai kaunotar, kunhan nainen oli
hoikka, pitkäraajainen ja kurvikas – sekä hyvä keskustelija.
Voi
että; Anakinin kallisarvoinen enkeli oli niin keijumainen että
Valittu halusi myös suojella tätä kaikelta pahalta. Amidala oli
melkeinpä liian eteerinen ollakseen todellinen, lordi
Sidious ajatteli ivallisesti virnuillen. Padmé Amidala
olisi täydellinen nainen tragedioiden sankarittareksi. Pikku nainen
tulisi näyttämään ihastuttavalta murtuneena itkevänä, kun
pimeälle puolelle langennut rakastettu särkisi hänen sydämensä.
*****
Vuosi myöhemmin Padmén asunnossa Coruscantissa
Anakin heräsi Padmén makuuhuoneessa. Tällä kertaa Padmé oli
herännyt ennen häntä, vaikka juuri hänen vaimonsa oli
tavallisesti se unikeko. Nuorukainen oli ollut viimeisen viikon ajan
niin kiireinen jedin velvollisuuksineen, että hänen yöunensa
olivat jääneet lyhyiksi. Hän venytteli raukeasti liian laiskana
nousemaan vielä vuoteesta, vaikka riittävän pitkä yöuni oli
palauttanut hänen energisyytensä.
Hän aisti Voiman kautta rakkaansa olevan sillä hetkellä lukaalin
keittiössä häärimässä. Ruoanlaitto hoitui yllättävän
näppärästi kuningattarena olleelta naiselta, vaikkei tämä ollut
suorastaan kokki kolmonen. Ruoka ei koskaan palanut pohjaan tai
jäänyt raa'aksi. Sitä vastoin
Anakin kokkasi itse vaihtelevalla menestyksellä huolimatta
lapsuudestaan orjana Tatooinella, mikäli hän ei saanut käyttää
puolivalmiita aineksia.
Hetken kuluttua Padmé tepasteli
makuuhuoneeseen silkkiaamutakki kahisten, luonnonkiharat
valtoimenaan. Hänen enkelinsä kantoi hopeatarjotinta, jolla oli
sievästi lautaselle
asetettu kakkupala. Tietenkin suklaakakkua, jedin
suosikkijälkiruokaa.
Padmé asettei tarjottimen
vuoteen oikealla puolella olevalle yöpöydälle ja istahti vuoteen
laidalle. ”Huomenta, muru”, hän sirkutti. Ani oli suloinen sekä
seksikäs ilmestys vasta heränneenä pelkissä yöpuvun housuissa.
”Huomenta, enkelini”,
aviomies mumisi raukeasti.
”Lämpimät
syntymäpäiväonnittelut kaksikymmentävuotiaalle Anilleni”, Padmé
sanoi ja antoi aviomiehelleen suukon, kevyen kuin vieno tuulenvire
iholla.
”Paljon kiitoksia.”
Syntymäpäiväsankari kurottautui ottamaan tarjottimen yöpöydältä.
Hän lohkaisi hopeisella leivoshaarukalla palasen suklaakakusta.
Makunautinto oli jälleen taattu, olihan suklaakakku ihanan makeaa,
täyteläistä ja suussa sulavaa – ilman muuta kaikkea muuta kuin
terveellistä. Anakin yritti syödä syntymäpäiväkakkunsa
mahdollisimman hitaasti, sillä se oli niin hyvää ettei hän olisi
tahtonut sen loppuvan koskaan.
Padmén aikeena oli lähteä
joogatunnille aamupäivällä, mutta suunnitelmat menivät uusiksi.
Rakastavaisilla oli ollut kova ikävä toisiaan, niinpä he jäivätkin
makuuhuoneeseen rakastelemaan.
Täysin tyydytetty
syntymäpäiväsankari oli onnellinen ja raukea, suorastaan laiska.
Hän oli vähällä torkahtaa, joten Padmé töytäisi häntä
kevyesti. ”No?” hän mumisi uneliaasti.
”Meidän on tähän aikaan jo
korkea aika ryhtyä pukeutumaan – minun etenkin. Tarvitsenhan
naisena aikaa kaunistautumiseen”, brunette huomautti.
”Sinähän olet aina yhtä
kaunis – laittautuneena tai laittautumattomana”, Anakin totesi
ihaillen.
”Sinä kultainen hupsuni”,
nabootar naurahti. ”Niin kaunista naista ei ole olemassakaan, ettei
tämä näyttäisi paremmalta kauniisti laittautuneena. Mutta itse
asiaan, muru.” Padawanin huulilla vilahti veitikkamainen hymy.
”Olen järjestänyt meille ohjelmaa merkkipäiväsi kunniaksi.
Lähdemme seikkailupuistoon ja meille on varattu pöytä eräästä
suosikkiravintolastani neljästä lähtien.”
*****
Samana vuonna senaattori
Amidalan Coruscantin asunnossa
Padmé löysi aviomiehensä
istumassa verannalla koukistetut polvet pehmustetulle penkille
nostettuna ja isot kädet otsalla. Ani itki vuolaasti hiljaa
nyyhkyttäen. Padmé aisti miehensä olevan taas ahdistunut, joskaan
Ani ei ollut ollut yhtä ahdistunut sitten Shmin kuoleman. Silloin
hänen rakkaansa oli ollut niin lohduton näky että tämä olisi
saanut enkelitkin itkemään myötätunnosta. Hän ei melkein
kestänyt nähdä rakkaansa kyyneliä, sillä hänkin tuli
surulliseksi.
Anakin oli ilmestynyt hänen
luokseen neljä tuntia sitten – tapansa mukaan ilmoittamatta.
Silloin hän oli lueskellut verannallaan naisten lehteä
datapadiltaan ennen kuin oli lähtenyt käymään Mon Mothman luona,
vaikka Anakinin kasvoilla oli ollut synkkä ilme. Tietenkin hän oli
kysynyt aviomieheltään oliko tällä suruja tai murheita, mutta
tämä oli väittänyt että tällä oli ainoastaan huono päivä.
Padmé tiesi ettei Ani ollut täysin rehellinen hänelle, mutta hän
ei ollut sentään odottanut löytävänsä kotiin palattuaan
kalleimpaansa itkemästä.
Nuorukainen tarttui vaimonsa
pieneen käteen niin lujaa että Padméen miltei sattui. Hän
nyyhkytti vapisten, muttei sanonut vielä sanaakaan. Ilmiselvästi
hän yritti näytellä urheaa tosimiestä.
Naboon entinen kuningatar alkoi
hieroa, kevyin, pyörivin liikkein jedin selkää. ”Kerro minulle
mikä sinua surettaa. Olen elämänkumppanisi; voit jakaa aina
kanssani kaiken – niin ilot kuin surutkin.”
”M-minä tiedän sen,
rakkaimpani”, jedi mutisi väsyneenä. Kyllähän hän tiesi
voivansa luottaa Padméen ihan aina, vaikka tilanne olisi ollut hänen
kannaltaan suorastaan nolonpuoleinen – ainakin hän pelkäsi
murheidensa olevan noloja.
Selän hieronta tuntui todella
hyvältä ja rentouttavalta – yhtä hyvältä kuin kiihottava
hyväily – joskin eri tavalla hyvältä. Tuossa tuokiossa
nuorukainen alkoi rentoutua. Padmé oli niin vahvasti läsnä
henkisellä ja fyysisellä tasolla että hän tunsi olevansa tällä
kertaa turvassa mielensä demoneilta.
”Minulla on yhä hirveä ikävä
äitiä”, Anakin sopersi.
”Voi minä ymmärrän. Vaikka
tapasinkin Shmin vain kerran, ehdin tutustua häneen hyvin sinä
aikana kun olin luonanne Tatooinella. Hän oli
tosi mukava ja lämminsydäminen nainen. Ihailen hänessä sitä että
hän pysyi positiivisena, vaikka elikin sen toydarilaisen – mikä
hänen nimensä olikaan?”
”Watto.”
”Watton orjuudessa”,
Anakinin sielunkumppani täydensi. ”Ikävä ei valitettavasti
koskaan katoa, mutta ajan myötä sen kanssa voi lopulta oppia
elämään.” Edelleen Padmé puhui tyynnyttävästi ja pehmeästi.
Anakin virnisti kyyneleet silmissään. Hänen vaimonsa oli galaksin
lempeimpiä ja rakastavimpia olentoja, vaikka tämä taisteli silti
aina rohkeasti Tasavallan ja demokratian puolesta.
Anakin tuli vähän
optimistisemmaksi. Padmé puhui positiivisesti sekä viisaasti
tässäkin asiassa. Hänen enkelillään oli tapana muistuttaa häntä
usein jokaisen päivän olevan omalla tavallaan kaunis ja pyytää
etsimään jotain kaunista päivästä. Niin Anakin teki nytkin. Hän
sulki hetkeksi itkemisestä punottavat safiirisilmänsä ja keskittyi
vain hengittämään rauhallisesti, oikein hitaasti.
Avatessaan silmänsä hän oli
vastaanottavainen universumin kauneudelle. Hän oli nytkin kauneuden
runsaassa aarreaitassa. Padmén Coruscantin veranta oli ylellinen
palatsimaisella tavalla, mutta siellä oli silti kodikasta oleskella
yksin tai kahdestaan oman rakkaansa kanssa. Veranta oli ehdottomasti
aitiopaikka kaupunkiplaneetan maisemien ihailuun erityisesti
aamunkoitteessa ja illalla, eikä siellä oleskellessa kyllästynyt
koskaan tarkkailemaan tauonta liikennettä. Padmé vasta olikin
ehtymätön kauneuden lähde niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tuo
aarre olisi täyttänyt jopa Mustafarin tai Tatooinen orja-asumuksen
kauneudella.
*****
20 BBY
Oli harvinaista ettei lady
Nemena ollut hyvällä tuulella metsästysretken jälkeen, vaikka
saalis olisi jäänytkin vähäiseksi. Tällä kertaa hän oli
kaatanut mukavasti riistaa niin kuin useimmiten, osuihan hän maaliin
miltä tahansa etäisyydeltä. Hän ei voinut olla huono ampuja, kun
kerran oli ollut lajin parissa kymmenenvuotiaasta lähtien.
Metsästysseura sai kreivittären
huonolle tuulelle. Raymon oli ollut taas ryypiskelemässä, mutta
krapulastaan huolimatta hän oli ängennyt vaimonsa mukaan. ”Tämähän
on ihan kuin vanhoina hyvinä aikoina”, lady Nemena tuhahti
katsellessaan kun mies ampui kerta toisensa jälkeen ohi
sädekiväärillään.
”Niin on, Cozie-kalleimpani”,
Raymon myhäili luoden himokkaita silmäyksiä hyvävartaloiseen
vaimoonsa. ”Tällaisten treffien jälkeen meillä on aina ollut
hyvää seksiä.”
Oli ollut, Nemena
totesi äkäisesti, silloin
kun sinun juomisesi oli vielä hallinnassa, seksileluni. Sithilady
läimäytti miestään korvallisille kullanruskeat silmät
kavenneina. ”Seksiä ei ole tarjolla minun
kanssani kartanolla.
Vedä vaikka käteen tai painu lykkimään Marléa”, hän kehotti
koettaen hillitä vihaansa. Hän oli nimittäin vähällä lennättää
juopon pusikkoon. Ainakin Raymon säikähtäisi siinä tapauksessa ja
saattaisi pitää kuukauden korkin kiinni. Mutta hän joutuisi
pyyhkimään miehen muistin, sillä muuten mokoma lavertelisi häijyn
vaimon kurinpitometodeista. Voimakaan ei hillinnyt kauan Raymonin
juopottelua, sillä mies oli poikkeuksellisen itsepäinen.
Toki Darth Nemena asui sentään
mieluummin samassa taloudessa juopon miehensä kuin sosiopaatin
isänsä kanssa, mikäli hänen oli aivan pakko valita. Sidiouksessa
oli silti sentään jokunen hyvä puoli. Ukko oli terävistä
terävin, mahtava, hienostunut eikä tämä ollut itsensä yhtenään
kännäilyreissuillaan nolaava juoppo ja tämän kanssa pystyi
käymään älykkäitä ja syvällisiä keskusteluja aiheesta kuin
aiheesta, mikäli Nemenan sallittiin puhua muutakin kuin ”Kyllä,
Mestari.”
Cozette Palpatinen ja Raymon
Lysingurin avioliitto oli tullut tiensä päähän, vieläpä
reissulla jonne aviopari oli lähtenyt huoltamaan parisuhdettaan.
Nemena oli kylläkin alkanut harkita avioeron ottamista jo
puolentoista vuoden ajan. Raymonilla oli esiintynyt jopa
viisipäiväisiä ryyppyputkia lähemmäs kaksi vuotta, ja hän
saattoi polttaa päivittäin maustetta ja kiskoa ekstaasia. Päihtynyt
Lysingur hankki itselleen sukupuolitauteja, uhosi valloittavansa
puolet galaksista (vaikkei hänessä ollut siihen sisua, saati
aivoja) ja tappeli miltei täysin mitättömien syiden takia.
Juorulehdissä oli jo kirjoitettu Ylikansleri Palpatinen vävypojan
rankasta juhlinnasta. Näin ollen lady Nemena ei jaksaisi enää
katsella kauan miestä silmissään.
Raymon ja Cozette olivat
solmineet avioehdon. Avioeron sattuessa kreivitär saisi puolet
miehensä omaisuudesta, jolloin hänestä tulisi vihdoinkin niin
rikas että hän voisi ostaa itselleen asunnon 500 Republicasta ja
huvilan kotimaailmastaan. Kreivitär täytti avioeronkaavakkeen
samana iltana. Kuitenkin hän puolisonsa kanssa Corelliaan odottamaan
että avioero astuisi voimaan. Siihen ei kuluisi kuin kaksi kuukautta
eikä hänellä ollut oikein muutakaan paikkaa, jonne mennä.
Ennemmin hän kestäisi kaksi kuukautta Raymonia kuin lymyilisi
Palpatinen sukukartanossa syrjäisessä Naboossa tai käyttäisi
hyväkseen isäkullan vieraanvaraisuutta.
Avioerohakemuksen
kirjoittamisesta oli kulunut kuukausi kun kreivitär pääsi
odottamatta eroon Lysingurista. Treenatessaan kartanon kuntosalissa
kreivitär aisti juopporetkun olevan sillä hetkellä
kuolemanvaarassa. Kronometri ei ollut vielä kuuttakaan, mutta mies
oli ehtinyt päihtyä mausteesta ja juopottelusta rappiolla olevassa
seurassaan. Siirtyessään juoksumatolta lämmittelemään barren
eteen hän ei enää paikallistanutkaan missä hänen miehensä oli.
Raymon ei voinut mitenkään osata piilottaa läsnäoloaan kuten
Voimalle herkkä olento.
Raymon Lysingur oli siis
kuollut.
Nemenan reaktio oli laimea. Hän
jatkoi tyynenä tankoharjoituksiaan moitteettoman kurinalaisesti.
Vaikka hän olikin syleillyt Voiman pimeää puolta kunnolla, hän ei
edes raivostuneena toivonut Raymonin kuolemaa. Pikemminkin hän oli
nyt vähän pahoillaan noin nuoren miehen kuoleman takia, sillä
olisi ollut mahdollista että Lysingur ryhdistäytyisi. Ja monista
vioistaan huolimatta corellialaisylimys oli sentään liian seksikäs
ja hyvännäköinen kuolemaan nuorena.
Ensin
anoppi lähetti hysteerisen viestin Nemenalle ja kohta Adrita soitti
itkien hänelle. Raymon-raukka oli kolaroinut pahasti kiiturillaan ja
muut matkustajat oli viety sairaalaan. Yksi heistä oli kiidätetty
leikkaussaliin. Toisen kiiturin kuski ja matkustajatkaan eivät
olleet selviytyneet naarmuitta. Adrita tiesi kertoa Raymonin
kisanneen nopeudesta toisen kiiturin kuskin kanssa. Voittaja saisi
panna seurueeseen kuulunutta alusvaatemallia, joka taisteli nyt
hengestään leikkauspöydällä.
Darth Nemena auttoi kreivitär
Cecilveä ja Adritaa hautajaisjärjestelyissä. Lysingurin
kreivittären odotettiin sysäävän pettymyksensä syrjään
avioliittoaan kohtaan, olevan anoppinsa ja vainajan kasvattisiskon
tukena sekä tekevän viimeisen palveluksen Raymonille. Nuori leski
valitsi kauneimman arkun ja elegantin puvun vainajalle tämän
vaatehuoneesta. Lisäksi hän laati ruokalistan muistotilaisuutta
varten, jotteivät kaikki hautajaisjärjestelyt jääneet Cecilven ja
Adritan hoidettavaksi.
Ylikansleri Palpatine tuli
hautajaisiin, koska se oli kiireisestä aikataulusta huolimatta hänen
velvollisuutensa appena ja Raymonin vanhempien tuttavana. Hän
surkutteli itseään toistaen vävynsä menehtymistä alakuloinen
ilme kasvoilleen väännettynä. ”Alkoholismi on hyvin vakava
sairaus”, Ylikansleri huokaisi. ”Se saa pahaa tuhoa aikaan.
Pahoin pelkään että minä olen omalta osaltani syyllinen että…
poikaparalle kävi näin huonosti. Minun olisi pitänyt järjestää
enemmän aikaa vävyni auttamiseen.”
”Kukaan ei tietenkään syytä
teitä mistään”, Cecilve rauhoitteli.
”Isäkulta,
yritin kyllä hankkia parasta mahdollista apua Raymonille, mutta hän
vain vähätteli ongelmaansa”, Cozette sopersi hiljaa. ”ʼMinähän
vain pidän hauskaaʼ,
hän väitti.”
Ylikansleri syleili tytärtään
rauhoittavasti. Suru sai kreivittären näyttämään miltei nuorelta
neidolta. Cecilvestä ja Adritasta sekä muista paikalla olijoista
oli suloista että Cozette Palpatine-Lysingurin kaltainen vahva
nainen uskalsi näyttää haavoittuvaisuutensa. Heistä oli myös
suloista että kaksikymmentäkahdeksanvuotias nainen oli pysynyt
henkisesti isän tyttönä.
Isän ja tyttären irtautuessa
syleilystä Palpatine tarttui tyttärensä siroon käteen. ”Olisipa
meillä aikakone. Mutta kun ei ole. Voimme silti auttaa muita
alkoholisteja”, hän virkkoi päättäväisesti.
”Meidän täytyy omistaa
elämämme muiden alkoholistien auttamiseen! En saa muuten
mielenrauhaani koskaan takaisin!” Cozette parahti surullisesti. Hän
vaikutti melko ahdistuneelta. Ehkä liian ahdistuneelta osallistumaan
puolisonsa hautajaisiin? Nuori leski miltei juoksi pois ja
lukittautui kreivittären huoneistoon.
”Jaksaakohan Cozie osallistua
hautajaisiin?” Adrita kysyi huolissaan.
”Kultaseni, Cozette on hyvin
vahva nainen, vaikkei hän häpeile näyttää tunteitaan”,
Palpatine totesi hymyillen heiveröisesti. ”Hän vain tarvitsee
hetken aikaa itsensä – tuota kokoamiseen. Hyvä herrasväki,
suonette anteeksi… Tyttäreni tarvitsee nyt minua.”
”Tietenkin.”
”Ymmärrämme, teidän
ylhäisyytenne.”
Lordi
Sidious löysi Lysingurin kreivittären huoneistosta ahdistuneen
naisparan sijasta tyynen ja hallitun Nemenan. Tytär oli pukenut
mustan surupukunsa päälle mustan samettiviitan – perinteisen
naboolaisen naisten suruasun. Hän oli vetänyt laajan hupun
päähänsä. Tällä kertaa sithimestarin huulet kaartuivat aitoon
hymyyn, sillä tyttären suruasu vihjasi kovasti ”Hei tässä on
ilmielävä sithi.” Tulisikohan
kellekään muulle samaa mielikuvaa? hän
ajatteli.
”Surupukusi pukee sinua vielä
paremmin kuin upea morsiuspukusi, lady Nemena”, sithimestari
ylisti.
