Fantasiamaailman suunnittelua

En suunnittele hirveästi tarinoitani, ennen kuin aloitan kirjoittamisen, eläähän tarina kirjoittamisen aikana. Yleensä teen taustatyön samalla kuin kirjoitan. Kun halusin aloittaa kokonaan kuvitteelliseen maailmaan sijoittuvan fantasiakirjan, oli tietenkin välttämätöntä suunnitella tavallista enemmän. Kirjoittelin suloiseen korkokenkäprintillä koristettuun muistikirjaan faktoja maailman maantieteestä, kulttuurista ja henkilöistä.

Elikkäs, fantasiakirjani sijoittuu Marmorien-nimiseen maailmaan, jossa on neljä kuuta: Larux, Mithrindes, Breleht ja Azryn. Kiviplaneetan koko vastaa miltei Saturnuksen kokoa. Mantereita on yhdeksän, kun kaksi napamannerta lasketaan mukaan; toisessa vallitsee arktiset olosuhteet ja toisessa trooppiset. Marmorienin luoneet Jumalat jakoivat mantereet siten että eläimet saivat navat ja Lohikäärme-mantereen. Meren jumalatar Zerke-Merane antoi Marmorienin meret kahdelle eniten rakastamalleen kansalle merikansalle (merenneidot ja -miehet) ja azdriel-rotuisille merikiertolaisille . Adrielien valtioita on kuudella mantereella, haltioita neljällä, ja ihmisiä sekä kääpiöitä kahdella. Adrielit ovat kiistatta Marmorienin valtiaita kaikkien muiden paitsi yli tuhatvuotiaiksi elävien lohikäärmeiden meripihkasilmissä.

Valséneis on suurin manner. Tällä mantereella on hienostuneesta kulttuuristaan, sadoista nautinnoistaan, rikkaudestaan ja ylellisistä vientituotteista tunnettu Lavendessen valtio, johon fantasiakirjani tapahtumat sijoittuvat. Mantereelta ojentuu Farelonia-niminen maa norjana ja pitkänä vuoristoharjanteineen yhdistämään Valséneisin Lohikäärme-manteereeseen.

Marmorienin kuukaudet:

1. Jääkuu

2. Kristallikuu

3. Kevättalvikuu

4. Silmukuu

5. Kylvökuu

6. Suviloistokuu

7. Elokorjuukuu

8. Satokuu

9. Syyskuu

10. Ruskakuu

11. Kaamoskuu

12. Talvikuu

Marmorienin jumalat:

Merina – auringon ja päivän jumalatar

Nathaxine – kuun ja yön jumalatar

Dinarius – onnen ja vaurauden jumalatar

Farenius – tulen jumala, Lohikäärmemajesteetti ja Suurin Punainen

Zerke-Merane/ Zerkemerane – meren ja koston jumalatar

Astmodine – kauneuden, rakkauden ja eroottisten nautintojen jumalatar

Storenius – tuulen ja myrskyn jumala

Gedricus – kuoleman jumala

Rochianus – sodankäynnin jumala

Fleuriniel – metsien, sadon ja luonnon jumalatar

Raganthus – taonnan ja rakentamisen jumalatar

Allory – taiteiden ja viisauden jumala

Taikuus

Teknologia ei helpota Marmorienin arkea, vaan Jumalat antoivat sen sijaan luomuksilleen taikuuden lahjan, joka esiintyy vahvimmillaan adrieleilla, haltioilla ja lohikäärmeillä. Taikuus helpottaa vähän kääpiöiden arkea, mutta ihmiset pystyvät vain tutkiskelemaan enteitä, houkuttelemaan hyvää onnea ja vaikuttamaan itseensä psykologisella tasolla. Tätä adrielit eivät kuitenkaan tiedä, ja siksi he suhtautuvat ihmisiin erittäin rasistisesti. Kukaan muu paitsi lohikäärmeet eivät pysty käyttämään magiaa ilman taikasauvaansa. Lohikäärmeiden on kuitenkin rukoiltava Suurinta Punaista päästäkseen loitsimaan.

Kukaan ei nikkaroi taikasauvaa tietyn iän saavuttaneelle lapselle. Taikasauva vaan ilmestyy tyhjästä vastasyntyneen kehtoon, lapsen vierelle. Tietenkin sauvasepät muokkaavat taikasauvan vastaavaan käyttäjänsä makua ja persoonaa.

Ominaistaikuus – haltioiden ja adrielien kohdalla – voi olla yhden elementin taikuutta. Yhden elementin – ilma, maa, tuli ja vesi – taikuutta. Kuitenkin ominaistaikuus voi olla myös neljän elementin sekoitus. Ominaistaikuus jaetaan koulukuntiin, joiden opetukseen osallistutaan, kunnes täysi-ikäisyys (eli 26 ikävuotta) häämöttää tai opiskellaan loppuelämä oman koulukunnan magiaa. Kun magia on kaikkien elementtien yhdistelmä, taikavoimien haltija on silloin yleismaagikko.

Maan koulukunnat:

puutarhurit, maanviljelijät, rakentajamaagikot ja parantajat

Ilman koulukunnat:

tikarisoturit, ilmavaunukuskit, osa myrskymaagikoista (joita merikiertolaiset ovat aina) sekä pyövelit

Tulen koulukunnat:

tulisoturit ja sepät

Veden koulukunnat:

veneenveistäjät, laivanrakentajat, vesimaagikot ja myrskymaagikot

Huom! Merikiertolaisten käyttämä magia on sitten poikkeuksellista, sillä he saavat taikavoimansa sekä ilmasta että vedestä.

Lopuksi vielä pieni tietoisku Lavendessen valtiosta

Pääkaupunki: Lavendeisse

Asukasluku: 10 miljoonaa

Hallitusmuoto: ruhtinaskunta

Suurkaupunkeja: Merlyon, Dalsant ja Brisegne

Vientituotteet: silkki, savukkeet, huonekalut, viinit, lasi ja marmori

Naapurivaltioita: Truthland, Merytos ja haltiamaa Solothar

Kansalliskukka: safnara (jonka ulkomuoto on orkidean ja ruusun sekoitus)

Merkittävimmät ja vaikutusvaltaisimmat aatelissuvut (ordiste lavendesseksi): de Merizeu, de la Marselié, de Darlendier, de Modilnon ja de Ferlcart

Valuutta: lavre, kultasafnara, rheǔ

Rannikkoa: Pohjoisessa ja Lännessä

Kasvillisuus: Pohjoisessa kultakuusimetsää mutta muualla pääasiassa lehtipuumetsiä

Suosituimmat lemmikit: angorakissat, koirat, papukaijat ja yllättäen pingviinit oikein rikkailla jäätiköiksi loihdituissa huoneissa nähtävyytenä

Hallitsijasuku: De La Safrette

Hahmoluonnostelua romaanimittaiseen Star Wars -ficciin

A/N: Terve. Siirryin vähäksi aikaa takaisin fanfictionin pariin, vaikka kirjoittelin jonkin aikaa pelkkiä originaaleja. Aloin työstää kokonaan kuvitteelliseen maailmaan sijoittuvaa fantasiaromaaniakin, mutta vanha intohimo kirjoittamiseen puuttui vuosia. Tulin siihen tulokseen että minun on saatava millä tahansa keinolla intohimoni takaisin, koska kirjoittaminen ei ole kirjoittamista ilman intohimoa. Kun kerran Star Wars -fanfictionin kirjoittaminen tuntui niin houkuttelevalta juonittelevien sithien näkökulmasta, niin mikäs siinä. Ehdin kyllä saada kirjoitettua ne kirjat, jotka haluankin.

Ficci-idean sytytti into kirjoittaa romaanimittainen ficci, jossa Darth Sidiouksella on tytär. Satuin lukemaan joitain ficcejä Palpatinen tyttärestä, mutta niiden taso ei tehnyt kieltämättä oikeutta hyvällä idealle. Oma versioni poikkeaa niistä siinä mielessä että myös tytär on sithi, kolmas sithi Dookun ollessa vielä elossa käsikassarana. Tietenkin vain harva tietää Palpatinen tyttären Cozette Palpatine-Lysingurin olevan jotain muuta kuin tyylikäs seurapiiripersoonallisuus ja politiikko, jollaisena hänet näytetään tässä kirjoittamassani hahmoluonnoksessa. ;)

Enää tunti ja sitten Lysingurin leskikreivitär olisi perillä Coruscantissa, jonne hän jäisi tällä kertaa pysyvästi asumaan. Leskikreivitär oli vasta nimitetty Corellian aurinkokunkkan suurlähettilääksi neljän paikallispolitiikassa vierähtäneen vuoden jälkeen, jossa hän oli ollut mukana senaattorina. Hän ei ollut kotoisin Corelliasta, vaan Naboosta – ainakin isänsä Ylikansleri Palpatinen puolelta. Cozette Palpatine-Lysingur oli mennyt seitsemän vuotta sitten naimisiin salskean Lysingurin kreivin kanssa, ja hän oli voittanut hetkessä corelliailaisten sydämet puolelleen. Ensisijaisesti siksi että hän oli itsensä Galaktisen Tasavallan Ylikanslerin tytär, mutta Cozettesta oli helppo pitää hänen viehättävyytensä ja karismaattisuutensa ansiosta. Hän oli hyvä kuuntelija sekä monipuolinen keskustelija, jonka seurassa sai taatusti nauttia laajasta sivistyksestä ja hyvästä huumorintajusta.

Nyt leskikreivitär oli kaksikymmentäkahdeksanvuotias. Aivan liian nuori jäämään leskeksi. Kohtalo oli kohdellut Cozettea jo aiemmin liian julmasti, sillä hänen oli luovuttava kolme vuotta sitten pojastaan. Crosix oli Voimalle poikkeuksellisen herkkä – midikloriaaneja 19 000 edestä – niinpä hänen kohtalonaan oli tulla jediritariksi suojelemaan Galaktista Tasavaltaa. Tulevat jedit lähtivät nimittäin kotoaan joko vauvoina tai pikkulapsina, sillä jedikoulutus tuli aloittaa mahdollisimman varhain. Siinä vaiheessa lasten perheet joutuivat jättämään lopulliset jäähyväiset omalle jälkikasvulleen. Kreivi Lysingur oli hyvästellyt vasta puolitoistavuotiaan poikansa murtuneena. Sitä vastoin kreivitär Lysingur oli pysynyt surustaan huolimatta vahvana. Hän oli kiitollinen että hänet oli valittu tulevan jedin äidiksi. Cozette rakasti Tasavaltaa.

Ja Tasavallan rakastaminen tarkoitti että jopa hänen, Ylikanslerin tyttären oli tehtävä joskus raskaita uhrauksia yhteiseksi hyväksi.

Puoli vuotta Crosixin lähdön jälkeen kreivitär oli tullut uudelleen raskaaksi. Kreivi ja kreivitär saivat pikaisen korvauksen tekemästään uhrauksesta. Mutta kun kreivitär oli menossa Corellian senaattiin palkkionmetsästäjä yritti ampua hänet. Palkkionmetsästäjä ei onnistunut edes haavoittamaan kohdettaan, mutta traumaattisella kokemuksella oli siitä huolimatta ikävät seuraamukset naisparan kohdalla. Kreivitär Lysingur sai keskenmenon.

Tässä vaiheessa, matkan loppusuoralla Corellian suurlähettiläs vaihtoi asua, korjasi vähän meikkiään ja tarkisti että kamarineidon tekemä kampaus oli edelleen kunnossa jok҆ ikisen haivenenkin osalta. Cozette oli aina moitteettomasti huoliteltu päästä varpaisiin tilanteeseen sopivasti. Nykyisen Naboon senaattorin Padmé Amidalan ohella Cozette Palpatine-Lysingur oli yksi galaksin tyylikkäimmistä naisista. Luonnollisesti leskikreivittären asemalla oli mahdollista pukeutua kaikkein imartelevimpiin designluomuksiin, mutta tässä naisessa oli muutenkin tyyliä. Olihan hän pitkä, hoikka, muodokas, näyttävä ja ylväs nainen.

Suurlähettiläs asettui sinä päivä taloksi 500 Republicalle. Hän ei ollut tuonut vaatteiden lisäksi paljon tavaraa mukanaan Corelliasta, vaan lähinnä täytettyjä eläimiä, joista suurin osa oli hänen kaatamiaan. Ylikanslerin valtioapulainen Sly Moore oli saanut tehtäväkseen sisustaa Cozetten lukaalin juuri sellaiseksi kuin tämä halusi. Kanslerin tytär oli halunnut kalusteiden olevan pääosassa antiikkisia ja koristeellisia ja huoneiston värimaailman olevan kauttaaltaan verenpunaista, mustaa ja kultaa. Hän saikin pienintä yksityiskohtaa myöten toiveitaan vastaavan kodin.

Kolmen viikon kuluttua Ylikansleri Palpatine järjesti suuret juhlat tyttärensä uuden viran kunniaksi. Tilaisuudessa oli mukana kaksi jediä, muttei vastaamassa turvallisuudesta vaan vieraina. Vanhempi oli nimeltään Obi-Wan Kenobi ja nuorempi oli miehen entinen padawan Anakin Skywalker.

Anakin oli hyvin otettu oli että oli saanut kutsun Ylikanslerin juhliin, sillä hän ei ollut nähnyt Cozettea kuin muutaman kerran sen jälkeen kun tämä oli avioitunut kreivi Lysingurin kanssa. Nuo harvat kohtaamiset olivat jääneet valitettavan lyhyiksi. Cozette oli nimittäin nainen jonka seurassa Anakin viihtyi poikkeuksellisen hyvin – ei sentään yhtä hyvin kuin enkelinsä Padmén seurassa. Kaikkein synkin päivä oli täynnä valoa, positiivisuutta ja tyyneyttä säteilevän Padmén seurassa. Padmé oli varmasti hänen sielunkumppaninsa, mutta silti tuntui liian hyvältä ollakseen totta että hänellä oli vaimonaan noin sisäisesti ja ulkoisesti kaunis nainen.

Luonnollisesti myös Padmé oli paikalla Cozetten juhlissa Naboon senaattorin virkansa puolesta. Tällä kertaa Padmé näkyi siemailevan cocktailiaan Mon Mothman ja Bail Organan seurassa. Anakin oli vähällä huokaista katsahtaessaan enkeliinsä. Padmé näytti niin aineettoman kauniilta taivaansinisessä leningissään, joka oli koristettu helmikirjailulla. Tämä oli taas yksi monista hetkistä, jolloin Anakin oli lopen kyllästynyt pitämään hänen ja Padmén avioliiton salassa. Avioparin ei auttanut silti muuta kuin jatkaa ystävysten näyttelemistä edelleen, edelleen ja edelleen.

Nuori naistoimittaja haastatteli Lysingurin kreivitärtä ja hänen isäänsä. Anakikin mielestä toimittajan pirteys oli yliampuvaa eikä mokomaan kimakkaa ääntä jaksanut kuunnella kauan. Silti isä ja tytär jaksoivat vastata hymyillen kimittäjän kysymyksiin, vaikka osa niistä oli aika kiusallisia. Oliko Ylikanslerin valtioapulainen sittenkään pelkkä valtioapulainen? Oliko Corellian suurlähettiläällä vaikeuksia pitää itsensä koossa juhlissa, joissa oli vieraina raskauden hehkua pursuavia seurapiiriodottajia?

”Mitä jos valokuvaajanne alkaisivat nyt ottaa minusta kuvia vieraidemme kanssa?” Corellian suurlähettiläs kysyi valloittavasti hymyillen, vaikka Anakin vaistosi hänen saaneen tarpeekseen kimittäjätoimittajasta.

Ylikansleri silmäili vieraiden paljoutta. ”Cozetten pitää ehdottomasti poseerata ensimmäisissä kuvissa jonkun nuorten komistusten kanssa”, hän tuumasi. Ylikanslerin ja kreivittären sukulaisuudesta oli mahdotonta erehtyä, olihan molemmilla samanlainen vahva leuka, aristokraattinen kyömynenä, ylevä ryhti ja läpitunkeva katse. Palpatinella oli ollut yhtä kuparinpunaiset hiukset kuin tyttärellään, ennen kuin hän oli alkanut harmaantua.

”Pitäähän juhlianne käsittelevään juttuun saada paljon kuvia – etenkin teistä ja komeista miehistä!” toimittaja hihkaisi innoissaan kuin mullistavan keksinnön tehnyt tiedemies. Anakin pyöritteli silmiään ja mestari Kenobin suupielet nykivät.

”Ketä meidän kannattaisi kuvata ensimmäiseksi?” toimittaja kuului miettivän ääneen. ”Ehkä ensin yhteiskuva suurlähettiläästä ja Wilhuff Tarkinista. Ei hassumpi idea...” Nainen huomasi silloin jediritari Skywalkerin ja ihastui oitis näkemäänsä siinä määrin että nuolaisi rivosti huuliaan. ”Ooh jediritari Skywalker on todella varsinainen namupala. Meidän on saatava ensin yhteiskuva hänestä ja kreivittärestä!”

Jediritari Skywalker ehti hädin tuskin tervehtiä Palpatinejä, ennen kun toimittaja ja holokuvaaja patistivat heidät hymyilemään ja katsomaan kameraa. Kaksikko poseerasi parhaansa mukaan, Anakin suorastaan väläytti hammastahnamainokseen kelpaavan helmenvalkoisen hymyn.