Author:
Hannabella
Beta: ninjapiski
Pairing: Lucius/Narcissa, mainintana Lucius/OfC Erica Lavenham
Rating: K-15
Genres: romance
Disclaimer: Henkilöt ja maailma kuuluvat J.K. Rowlingille, romanttinen juoni antiromanttiselle kirjoittajalle.
Warnings: puhdasveristä rakkautta, siirappisuutta, voi aiheuttaa rakkauden nälkää.
Beta: ninjapiski
Pairing: Lucius/Narcissa, mainintana Lucius/OfC Erica Lavenham
Rating: K-15
Genres: romance
Disclaimer: Henkilöt ja maailma kuuluvat J.K. Rowlingille, romanttinen juoni antiromanttiselle kirjoittajalle.
Warnings: puhdasveristä rakkautta, siirappisuutta, voi aiheuttaa rakkauden nälkää.
Kirjoitettu: 2009 tai 2010
Summary: Hääni olivat olleet suoraan lapsuuden prinsessaleikkien unelmista. Kaikki oli muuttunut hyväksi ja kauniiksi sen jälkeen kun olin pukeutunut ihanaksi jääprinsessaksi, joka kantoi ihastuttavaa diadeemiä, jääprinsessan morsiuskruunua.
Narcissan PoV
Minulle jäi vielä aikaa peilikuvani ihailuun sen jälkeen kun olin ehostanut kasvoni ja pukeutunut morsiuspukuuni sisareni Bellatrixin avustuksella. Äiti oli luonut hunajanvaaleista hiuksistani korkean, tornimaisen taideteoksen. Tosin kampaukseni kätkeytyi melkein kokonaan Malfoyn suvun perintöhunnun alle, jota Malfoyn morsiamet olivat käyttäneet ainakin kahden vuosisadan ajan. Hiusteni sekaan sommiteltu valkokultainen diadeemikin oli Malfoyn perintökalleuksia. Morsiuspukuni oli vaaleanharmaa pitsillä ja pisaranmuotoisilla helmillä kuorrutettu laahuksellinen rokokoounelma.
Silmäni säihkyivät. Huulillani oli hento hymy, mutta hymyilin myös sinisilmilläni laskiessani hunnun kasvoilleni. Lucius kohottaisi seitinohutta huntua, kun minusta tulisi hänen vaimonsa, ennen kuin vaihtaisimme ensimmäisen aviollisen suudelmamme.
***
Hääjuhla ei ollut vielä ohi, vaikka hääpari olikin lähtenyt. Minä olin uudessa makuuhuoneessani valmistumassa hääyöhöni. Prinsessapukuni roikkui nyt yhdessä vaatehuoneeni komeroista, ja äiti oli purkanut kampaukseni. Harjatut hiukseni aaltoilivat valtoimenaan vyötärölleni asti. Suihkautin hiukan jasmiinihajuvettä povelleni ja niskaani. Odotus kipristeli vatsassani enkä malttanut odottaa sitä, että voisin viimeinkin olla kahden Luciuksen kanssa.
Äiti kietoi minut lämpimään syleilyyn suudellen minua molemmille poskille. Hän oli niin liikuttunut, että oli vähällä kyynelehtiä.
”Narcissa kultaseni, olen tavattoman ylpeä sinusta! En osaa edes kuvailla kuinka ylpeä…”, äiti sanoi. ”Toivon kaikesta sydämestäni sinun tulevan onnelliseksi Luciuksen kanssa.”
”Sitä minäkin toivon”, naurahdin jännityksestä pakahtumaisillani.
Bellatrix tyytyi suutelemaan minua toiselle poskelle.
”Toivottavasti kestät sitä Malfoyta”, Bellatrix piikitteli.
”Luulen kestäväni, että kiitos vaan, Bella.”
Lopulta he lähtivät! Mieleni teki ottaa muutama balettiaskel, tehdä pari piruettia enkä voinut vastustaa kiusausta.
Kuulin kohta askelia välioven takaa ja näin kahvan kääntyvän ovessa. Sulhaseni nauroi ja löi käsiään yhteen.
”Bravo, Narcissa! Bravo!” Lucius sanoi huvittuneena.
Hymyilin hänelle ja tein vielä yhden, huiman piruetin. Minua huimasi sopivasti. Vaaleanvioletti makuuhuone pyöri melkein silmissäni. Sydän hypähti rinnassani Luciuksen tullessa minun luokseni. Minun ei täytynyt levittää käsiäni, sillä miestäni ei tarvinnut kehottaa sulkemaan minua hellään syleilyyn. Kallistin päätäni. Safiirinsiniset silmäni kohtasivat Luciuksen harmaat silmät, jotka olivat kuin hopeaa. Hänen jalomuotoiset huulensa painuivat lempeästi omiani vasten. Painauduin Luciuksen jäntevää ja solakkaa vartaloa vasten ja kietouduin häneen yhtä tiukasti kuin hän minuun. Suudelmamme oli suolainen sekoitus savukkeiden ja juhlissa virranneen shampanjan jälkimakuja.
Lucius vetäytyi suudelmasta. Hän piti toista pitkäsormista kättään leukani alla. ”Haluan että hääyömme muodostuu yhtä ikimuistoiseksi kuin tämä päivä, jääprinsessani”, Lucius sanoi.
Tunsin hänen sydämensä sykkeen, koska sydämemme sykkivät samaan tahtiin.
”Sinä olet aina kutsunut minua jääprinsessaksi”, minä naurahdin käheästi, ”mutta älä vain lakkaa kutsumasta minua sillä nimellä. Rakastan sitä nimeä. Kaikki mitä olen kokenut ja tulen kokemaan sinun kanssasi, tulee olemaan ikimuistoista. Olen vaaliva tätä muistoa kuolemaani asti.”
Vaalea mies värisi odotuksesta niin kuin minäkin. Lucius nosti minut syliinsä ja kantoi leveälle vaaleanpunaisin ja kirkkaanpunaisin ruusuköynnöksin koristetulle vuoteelle, jolle kotitonttuarmeija oli ripotellut ruusun terälehtiä. Hän suuteli minua kiihkeämmin ja omistavammin vaientaen minut. Olisin suunnilleen halunnut huutaa kuinka onnellinen olin. Eräs häissä kuulemani pikkuseikka sai minut tuntemaan itseni vielä onnellisemmaksi, vaikka olin vielä aamulla halunnut perua häät. Olin kuullut entisen luokkatoverini Walden Macnairin kiusoittelevan toista entistä luokkatoveriani, Bellan sulhasehdokkaan kaunista pikkuveljeä siitä, että tämä oli aikeissa lähteä häistä varhaisessa vaiheessa. ”Sinulla on tietysti kiire Erican luo”, Macnair oli vinoillut ystävälleen eikä tämä ollut tehnyt muuta kuin hymyillyt hurmaavan valloittavaa hymyään. Tiesin Erica Lavenhamin pitävän hyvin paljon Rabastanista, koska nuorukainen oli niin viehättävä ja enkelimäisen kaunis.
Hääni olivat olleet suoraan lapsuuden prinsessaleikkien unelmista. Kaikki oli muuttunut hyväksi ja kauniiksi sen jälkeen kun olin pukeutunut ihanaksi jääprinsessaksi, joka kantoi ihastuttavaa diadeemiä, jääprinsessan morsiuskruunua. Minä olin lahjoittanut jäisen hauraan kuoreni alla sykkivät sydämeni aikoja sitten aviomiehelleni jo ennen kuin olimme edes täysi-ikäisiä ja saanut vastalahjaksi Luciuksen sydämen. En jaksanut ajatella koko Erica Lavenhamia: nauttikoon rauhassa Rabastaninsa seurasta.
Lucius riisui vaatteitaan intohimoisten suudelmiemme lomassa. Päästyään omista vaatteistaan eroon hän aikoi vetää vaaleanpunaisen silkkiyöpaitani yltäni, mutta minä ehdin ensin. Annoin silkkisen vaatekappaleen pudota sinne minne se sattui putoamaan. Minä liu’utin käsiäni pitkin Luciuksen kaunista kermanvaalea vartaloa - vahvoilla käsivarsilla ja selällä - ja maistoin hänen ihoaan korvalehdestä ja sykkivän kaulasuonen tienoilta.
”Tämä on yksinomaan sinun hääyösi, jääprinsessa”, Lucius muistutti. ”Sinun pitää olla keskipisteenä…”
Platinahiuksinen mieheni sysäsi minut hellästi makuulle kukkaköynnösten keskelle. En keksinyt muuta sanottavaa kuin ’rakkaani’ tuntiessani aviomieheni huulien lipuvan kuumottavalla ihollani. Lucius imi vuorotellen molempia herkistyneitä rintojani ja siveli vatsaani ja kylkiäni. Miellyttävät väristykset tuntuivat rennossa kehossani. Suljin silmäni ja jättäydyin täysin unelmieni prinssin rakastaviin ja osaaviin käsiin kaula taaksepäin kaartuneena.
Mieheni kiihottava suu jätti kosteita suudelmia vatsalleni. Tajusin etäisesti Luciuksen erottelevan reiteni ja asettuvan niiden väliin. Hänen platinavaaleitten hiustensa laatu oli niin silkkistä ja hienoa, etteivät hänen pitkät hiussuortuvansa kutittaneet reisieni sametinpehmeää ihoa. Hän hyväili reisieni väliä teräväpäisillä sormillaan ja kiusoitteli minua suutelemalla reisieni sisäpintoja ennen kuin hän tavoitti sen kohdan, johon kaikki fyysinen kaipaukseni tiivistyi. Minä menetin ajan- ja paikantajuni aviomieheni kielen ja käsien leikitellessä salaisimmissa sopukoissani. Selkäni jännittyi kireäksi kuin viulunkieli. Puristin lauetessani tyynyliinaa rystyset valkeina, ja käteni kouristelivat.
Parahdin. Halusin päästä lähemmäs veistoksellisen kaunista miestä. Avasin silmäni huulet vapisten.
”Ota minut kokonaan omaksesi, rakkaani”, minä vaadin. ”Omista minut kokonaan.”
Lucius kohottautui polviensa varaan ja otti patjasta tukea. Kiedoin sääreni hänen alaselkänsä ympärille saadakseni hänet vielä lähemmäs itseäni. Hän työntyi hitaasti minun sisälleni ikään kuin en olisi ollut nuori puhdasverinen morsian, vaan särkyvä unikuva. Jokainen miellyttävän hankaava liike ja Luciuksen lämmenneet jääsilmät sekä minun oman vartaloni estoton myötäileväisyys lupailivat taivaallisia lemmen nautintoja, joita me kaksi, Lucius ja Narcissa Malfoy tulisimme kokemaan tässä ruusun tuoksun ja rakkauden täyttämässä morsiuskammiossa. Hääyö oli jo kruunannut unohtumattoman prinsessapäiväni. Vanhempien ja Luciuksen palvoma jääprinsessa oli muuttanut kotikartanostaan maanpäälliseen satulinnaan.
***
Amado mio
Love me forever
And let forever begin tonight
Amado mio
When we're together
I'm in a dream world
Of sweet delight
Many times I've whispered
Amado mio
It was just a phrase
That I heard in plays
I was acting a part
But now when I whisper
Amado mio
Can't you tell I care
By the feeling there
'Cause it comes from my heart
I want you ever
I love my darling
Wanting to hold you
And hold you tight
Amado mio
Love me forever
And let forever
Begin tonight
Many times I've whispered
Amado mio
It was just a phrase
That I heard in plays
I was acting a part
But now when I whisper
Amado mio
Can't you tell I care
By the feeling there
'Cause it comes from my heart
I want you ever
I love my darling
Wanting to hold you
And hold you tight
Amado mio
Love me forever
And let forever
Begin tonight
And let forever
Begin tonight
And let forever
Begin tonight
Summary: Hääni olivat olleet suoraan lapsuuden prinsessaleikkien unelmista. Kaikki oli muuttunut hyväksi ja kauniiksi sen jälkeen kun olin pukeutunut ihanaksi jääprinsessaksi, joka kantoi ihastuttavaa diadeemiä, jääprinsessan morsiuskruunua.
Narcissan PoV
Minulle jäi vielä aikaa peilikuvani ihailuun sen jälkeen kun olin ehostanut kasvoni ja pukeutunut morsiuspukuuni sisareni Bellatrixin avustuksella. Äiti oli luonut hunajanvaaleista hiuksistani korkean, tornimaisen taideteoksen. Tosin kampaukseni kätkeytyi melkein kokonaan Malfoyn suvun perintöhunnun alle, jota Malfoyn morsiamet olivat käyttäneet ainakin kahden vuosisadan ajan. Hiusteni sekaan sommiteltu valkokultainen diadeemikin oli Malfoyn perintökalleuksia. Morsiuspukuni oli vaaleanharmaa pitsillä ja pisaranmuotoisilla helmillä kuorrutettu laahuksellinen rokokoounelma.
Silmäni säihkyivät. Huulillani oli hento hymy, mutta hymyilin myös sinisilmilläni laskiessani hunnun kasvoilleni. Lucius kohottaisi seitinohutta huntua, kun minusta tulisi hänen vaimonsa, ennen kuin vaihtaisimme ensimmäisen aviollisen suudelmamme.
***
Hääjuhla ei ollut vielä ohi, vaikka hääpari olikin lähtenyt. Minä olin uudessa makuuhuoneessani valmistumassa hääyöhöni. Prinsessapukuni roikkui nyt yhdessä vaatehuoneeni komeroista, ja äiti oli purkanut kampaukseni. Harjatut hiukseni aaltoilivat valtoimenaan vyötärölleni asti. Suihkautin hiukan jasmiinihajuvettä povelleni ja niskaani. Odotus kipristeli vatsassani enkä malttanut odottaa sitä, että voisin viimeinkin olla kahden Luciuksen kanssa.
Äiti kietoi minut lämpimään syleilyyn suudellen minua molemmille poskille. Hän oli niin liikuttunut, että oli vähällä kyynelehtiä.
”Narcissa kultaseni, olen tavattoman ylpeä sinusta! En osaa edes kuvailla kuinka ylpeä…”, äiti sanoi. ”Toivon kaikesta sydämestäni sinun tulevan onnelliseksi Luciuksen kanssa.”
”Sitä minäkin toivon”, naurahdin jännityksestä pakahtumaisillani.
Bellatrix tyytyi suutelemaan minua toiselle poskelle.
”Toivottavasti kestät sitä Malfoyta”, Bellatrix piikitteli.
”Luulen kestäväni, että kiitos vaan, Bella.”
Lopulta he lähtivät! Mieleni teki ottaa muutama balettiaskel, tehdä pari piruettia enkä voinut vastustaa kiusausta.
Kuulin kohta askelia välioven takaa ja näin kahvan kääntyvän ovessa. Sulhaseni nauroi ja löi käsiään yhteen.
”Bravo, Narcissa! Bravo!” Lucius sanoi huvittuneena.
Hymyilin hänelle ja tein vielä yhden, huiman piruetin. Minua huimasi sopivasti. Vaaleanvioletti makuuhuone pyöri melkein silmissäni. Sydän hypähti rinnassani Luciuksen tullessa minun luokseni. Minun ei täytynyt levittää käsiäni, sillä miestäni ei tarvinnut kehottaa sulkemaan minua hellään syleilyyn. Kallistin päätäni. Safiirinsiniset silmäni kohtasivat Luciuksen harmaat silmät, jotka olivat kuin hopeaa. Hänen jalomuotoiset huulensa painuivat lempeästi omiani vasten. Painauduin Luciuksen jäntevää ja solakkaa vartaloa vasten ja kietouduin häneen yhtä tiukasti kuin hän minuun. Suudelmamme oli suolainen sekoitus savukkeiden ja juhlissa virranneen shampanjan jälkimakuja.
Lucius vetäytyi suudelmasta. Hän piti toista pitkäsormista kättään leukani alla. ”Haluan että hääyömme muodostuu yhtä ikimuistoiseksi kuin tämä päivä, jääprinsessani”, Lucius sanoi.
Tunsin hänen sydämensä sykkeen, koska sydämemme sykkivät samaan tahtiin.
”Sinä olet aina kutsunut minua jääprinsessaksi”, minä naurahdin käheästi, ”mutta älä vain lakkaa kutsumasta minua sillä nimellä. Rakastan sitä nimeä. Kaikki mitä olen kokenut ja tulen kokemaan sinun kanssasi, tulee olemaan ikimuistoista. Olen vaaliva tätä muistoa kuolemaani asti.”
Vaalea mies värisi odotuksesta niin kuin minäkin. Lucius nosti minut syliinsä ja kantoi leveälle vaaleanpunaisin ja kirkkaanpunaisin ruusuköynnöksin koristetulle vuoteelle, jolle kotitonttuarmeija oli ripotellut ruusun terälehtiä. Hän suuteli minua kiihkeämmin ja omistavammin vaientaen minut. Olisin suunnilleen halunnut huutaa kuinka onnellinen olin. Eräs häissä kuulemani pikkuseikka sai minut tuntemaan itseni vielä onnellisemmaksi, vaikka olin vielä aamulla halunnut perua häät. Olin kuullut entisen luokkatoverini Walden Macnairin kiusoittelevan toista entistä luokkatoveriani, Bellan sulhasehdokkaan kaunista pikkuveljeä siitä, että tämä oli aikeissa lähteä häistä varhaisessa vaiheessa. ”Sinulla on tietysti kiire Erican luo”, Macnair oli vinoillut ystävälleen eikä tämä ollut tehnyt muuta kuin hymyillyt hurmaavan valloittavaa hymyään. Tiesin Erica Lavenhamin pitävän hyvin paljon Rabastanista, koska nuorukainen oli niin viehättävä ja enkelimäisen kaunis.
Hääni olivat olleet suoraan lapsuuden prinsessaleikkien unelmista. Kaikki oli muuttunut hyväksi ja kauniiksi sen jälkeen kun olin pukeutunut ihanaksi jääprinsessaksi, joka kantoi ihastuttavaa diadeemiä, jääprinsessan morsiuskruunua. Minä olin lahjoittanut jäisen hauraan kuoreni alla sykkivät sydämeni aikoja sitten aviomiehelleni jo ennen kuin olimme edes täysi-ikäisiä ja saanut vastalahjaksi Luciuksen sydämen. En jaksanut ajatella koko Erica Lavenhamia: nauttikoon rauhassa Rabastaninsa seurasta.
Lucius riisui vaatteitaan intohimoisten suudelmiemme lomassa. Päästyään omista vaatteistaan eroon hän aikoi vetää vaaleanpunaisen silkkiyöpaitani yltäni, mutta minä ehdin ensin. Annoin silkkisen vaatekappaleen pudota sinne minne se sattui putoamaan. Minä liu’utin käsiäni pitkin Luciuksen kaunista kermanvaalea vartaloa - vahvoilla käsivarsilla ja selällä - ja maistoin hänen ihoaan korvalehdestä ja sykkivän kaulasuonen tienoilta.
”Tämä on yksinomaan sinun hääyösi, jääprinsessa”, Lucius muistutti. ”Sinun pitää olla keskipisteenä…”
Platinahiuksinen mieheni sysäsi minut hellästi makuulle kukkaköynnösten keskelle. En keksinyt muuta sanottavaa kuin ’rakkaani’ tuntiessani aviomieheni huulien lipuvan kuumottavalla ihollani. Lucius imi vuorotellen molempia herkistyneitä rintojani ja siveli vatsaani ja kylkiäni. Miellyttävät väristykset tuntuivat rennossa kehossani. Suljin silmäni ja jättäydyin täysin unelmieni prinssin rakastaviin ja osaaviin käsiin kaula taaksepäin kaartuneena.
Mieheni kiihottava suu jätti kosteita suudelmia vatsalleni. Tajusin etäisesti Luciuksen erottelevan reiteni ja asettuvan niiden väliin. Hänen platinavaaleitten hiustensa laatu oli niin silkkistä ja hienoa, etteivät hänen pitkät hiussuortuvansa kutittaneet reisieni sametinpehmeää ihoa. Hän hyväili reisieni väliä teräväpäisillä sormillaan ja kiusoitteli minua suutelemalla reisieni sisäpintoja ennen kuin hän tavoitti sen kohdan, johon kaikki fyysinen kaipaukseni tiivistyi. Minä menetin ajan- ja paikantajuni aviomieheni kielen ja käsien leikitellessä salaisimmissa sopukoissani. Selkäni jännittyi kireäksi kuin viulunkieli. Puristin lauetessani tyynyliinaa rystyset valkeina, ja käteni kouristelivat.
Parahdin. Halusin päästä lähemmäs veistoksellisen kaunista miestä. Avasin silmäni huulet vapisten.
”Ota minut kokonaan omaksesi, rakkaani”, minä vaadin. ”Omista minut kokonaan.”
Lucius kohottautui polviensa varaan ja otti patjasta tukea. Kiedoin sääreni hänen alaselkänsä ympärille saadakseni hänet vielä lähemmäs itseäni. Hän työntyi hitaasti minun sisälleni ikään kuin en olisi ollut nuori puhdasverinen morsian, vaan särkyvä unikuva. Jokainen miellyttävän hankaava liike ja Luciuksen lämmenneet jääsilmät sekä minun oman vartaloni estoton myötäileväisyys lupailivat taivaallisia lemmen nautintoja, joita me kaksi, Lucius ja Narcissa Malfoy tulisimme kokemaan tässä ruusun tuoksun ja rakkauden täyttämässä morsiuskammiossa. Hääyö oli jo kruunannut unohtumattoman prinsessapäiväni. Vanhempien ja Luciuksen palvoma jääprinsessa oli muuttanut kotikartanostaan maanpäälliseen satulinnaan.
***
Amado mio
Love me forever
And let forever begin tonight
Amado mio
When we're together
I'm in a dream world
Of sweet delight
Many times I've whispered
Amado mio
It was just a phrase
That I heard in plays
I was acting a part
But now when I whisper
Amado mio
Can't you tell I care
By the feeling there
'Cause it comes from my heart
I want you ever
I love my darling
Wanting to hold you
And hold you tight
Amado mio
Love me forever
And let forever
Begin tonight
Many times I've whispered
Amado mio
It was just a phrase
That I heard in plays
I was acting a part
But now when I whisper
Amado mio
Can't you tell I care
By the feeling there
'Cause it comes from my heart
I want you ever
I love my darling
Wanting to hold you
And hold you tight
Amado mio
Love me forever
And let forever
Begin tonight
And let forever
Begin tonight
And let forever
Begin tonight
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti