Kohtaaminen

Rating: S


Pikkutyttö nykäisi isänsä väljän työtakin hihasta. ”Mitä nyt, Tatsu-chan?” mies kysyi. Tyttö oli nähnyt selvästi jotain mielenkiintoista.

Pikku Tatsu osoitti kadulle saaden isänsä rypistämään kulmiaan. ”Osottelu ei oo kohteliasta”, hänen isänsä torui.

”No noi kaks naista, joilla on päivänvarjot. Sini- ja vihreäpukuinen.”

Mies paikallisti tyttärensä mainitsemat naiset. Kummankin kasvot ja kaula oli maalattu vitivalkoiseksi, silmät entistä vinommiksi ja suu verenpunaiseksi ja suppuiseksi. Vanhempi naisista oli pukeutunut vaaleanvihreään silkkikimonoon, ja hänen kiiltävät hiuksensa olivat puikulanutturalla kapean niskan peittona. Linnunluinen nainen oli ehkä sievimpiä isän ja tyttären näkemiä.

Nuorempi nainen oli pikemminkin tyttö. Hänen ulkoasunsa pitkähihaisine, kirkkaansinisine kimonoine ja liehuvine obeineen oli koreampi kuin lyhythihaisempaan kimonoon ja lyhyempään obiin sonnustautuneella naisella. Tyttö ei ollut yhtä sievä ja hentoinen kuin seurassaan oleva sulotar, mutta hänkin oli kuin elävä koriste-esine. Molempien liikkuminen oli enemmän lipumista kuin askellusta, kimonoiden helmojen heilahdellessa nilkoissa kuten aallot hiekalla.

”Mitä noi hienosti pukeutuneet naiset on?” kysyi Tatsu.

”Ne on geishoja, naisia jotka viihdyttää asiakkaita”, hänen isänsä tiesi. Hayao-san ei sitä vastoin tiennyt nuoremman naisen olevan hänen orjattareksi myymänsä Aoki-tyttärensä, jota ei tunnettu enää sen nimisenä Gionin geishaseudulla.